|
|
|
|
|
|
|
|
Etusivu | Tuotteet | Tutkimukset | Myynti | Yhteystiedot | Saloy |
|
|
Helsinki 18.8.2005
Saloy OY:n sinileväpuomin toimivuuden arviointi pilottikokeen pohjalta
Karjaan Kolisjärvellä tehtiin 2.8. 2005 Saloy OY:n miesten toimesta pilottikoe, jossa testattiin keksijä, toimitusjohtaja Tapio Salmisen työryhmän ideoimien sinileväpuomin ja ‑nuotan toimivuutta rihmamaisten sinilevien rajoittamisessa ao. puomilla rajatun vesialueen ulkopuolelle. Kolisjärvessä oli tuolloin voimakas sinileväkukinta, jonka valtalajina oli rihmamainen Anabaena lemmermannii –sinilevä, joten kokeen ajoitus osui kohdalleen.
Loppukesään ajoittuvat rihmamaisten sinilevien kukinnat ovat järviemme ja merialueidemme rehevöitymisen myötä voimistuneet viime aikoina. Veden laadun yleisen heikkenemisen ohella tästä aiheutuvana ongelmana on lukuisten rihmamaisten sinilevälajien myrkyllisyys (maksa- ja hermostomyrkkyjä), jotka voivat aiheuttaa ihmiselle mm. silmätulehduksia ja ripulia ja ovat johtaneet jopa kotieläinten kuolemaan.
Kolisjärven pilottikokeessa osoittautui, että Saloy Oy:n uudessa sinileväpuomissa ja ‑nuotassa käytetty kangas pidätti läpisuodatuksen yhteydessä n. 90% vesinäytteen rihmamaisista sinilevistä. Sinileväpuomeilla rajatun altaan nuottauksen jälkeen myös ao. altaan rihmamaisten sinilevien määrä putosi n. 10%:iin alkuperäisestä määrästä. Rihmamaisia sinileviä on vesissämme koko kesän, ja em. suodatuksessa ja nuottauksessa näiden levien määrä putosi tasolle, joka normaalisti (ennen kukintaa) niissä vallitsee.
Rihmamaisten sinilevien myrkyt ovat nk. endotoksiineja eli solunsisäisiä yhdisteitä. Sinilevien terveen kasvun vaiheessa vapaassa vedessä (leväsolujen ulkopuolella) kukintojen aikaan vallitsevat myrkkypitoisuudet eivät nykytiedon valossa ole ihmiselle haitallisella tasolla. Sen sijaan kokonaisvesinäytteissä, jotka sisältävät myös rihmamaisten sinilevien solubiomassan, myrkkypitoisuudet ovat usein yli satakertaisia ja saattavat siten olla hyvinkin haitallisia. Lisäksi sinileväkukinnan taantumavaiheessa leväsolujen kuolemisen ja hajoamisen yhteydessä veden pintakerrokseen vapautuu suuria määriä myrkkyjä.
Yhteenvetona toteaisin, että oikein konstruoituna Saloy OY:n sinilevänuotta ja ‑puomi ovat lupaavia välineitä rajattujen rantavyöhykkeiden virkistyskäytön suojaamiseksi pääaltaassa vallitsevien rihmamaisten sinilevien kukintojen haitoilta. Poikkeuksena on kuitenkin ao. kukintojen taantumavaihe (yleensä elo-syyskuun vaihteen tienoilla), jolloin vapaan veden liukoiset myrkkypitoisuudet ovat korkeita parin viikon ajan ja rantavyöhykkeen virkistyskäyttöä pitäisi kokonaan välttää.
MMT Risto Lignell Limnologi (erityisalana vesiekosysteemin toiminta ja rehevöitymisilmiö)
|
|
